Paimion kauppahistoriaa – Albert Kehinoja

Hannu Numminen ja Riitta Pyyhtiä

kehinojat_pieni

Kustaa Albert Kehinoja syntyi v. 1873 Paimion Rukkijoella Kehinojan torpassa. Hänen vanhempansa olivat torppari Juho Juhonpoika Kehinoja (1837-1912) ja Maria Amalia Jaakontytär (1833-1917). Albert pääsi ripille 1889 Turussa. Albertilla oli sukuyhteyksiä Paimion rusthollitiloihin, sillä hänen isänisänsä oli kotoisin Askalan Nummentalosta ja äidinäitinsä Immaisista.

Albert Kehinoja asui vuodesta 1900 Lekkon talon mailla Sukselan kylässä, jonne hän perusti maakaupan samana vuonna.

Albert oli mukana monessa. Hän mm. järjesti ainakin vuodesta 1898 monia huutokauppoja Sukselassa ja naapurikylissä ja oli myös mukana Sukselan koulun alkuvaiheissa. Albert Kehinoja valitiin koulun rakennuslautakunnan puheenjohtajaksi vuonna 1899. Hänet valittiin myös johtokuntaan, jonka ensimmäisessä kokouksessa 1901 hänet valittiin esimieheksi (1901-06) ja taloudenhoitajaksi (1901-02). Hän toimi myös poikien veistonopettajana 1901-06.

Albert vihittiin avioliittoon v. 1904 Tarvasjoen Seppälän kylästä kotoisin olleen rusthollarin tyttären Lempi Irene Kaarlentytär Juuselan (s. 1884) kanssa. Vuonna 1905 syntyi Paimiossa pariskunnan esikoinen Tarmo. Vuonna 1906 Albert suoritti Turussa kurssin kaksinkertaisessa kirjanpidossa.

Paimion Kauppaosuuskunta päätti syyskuussa 1905 perustaa ensimmäisen sivumyymälänsä Sukselaan, ja
kauppa20sukselamyymälä avattiin jo lokakuussa. Hallitus vuokrasi kaupaksi Albert Kehinojan talon aivan Sukselan keskustasta. Osuuskunta osti talon vasta v. 1912.

Paimiosta Albert Kehinojaa pyydettiin Osuuskaupan hoitajaksi Loimaalle, jonne perhe muutti 1906. Perhe muutti 1912 Loimaalta Turkuun, jossa Albert toimi Turun Hankkijan johtajana vuoteen 1915. Tällöin perhe muutti Lietoon, jonka Yliskulmalta hän osti Haaparanta-nimisen maatilan. Kehinoja oli v. 1917 perustetun Liedon Osuuskaupan ensimmäinen liikkeenhoitaja ja hallituksen puheenjohtaja. Maatilaa hoiti isännän poissa ollessa renki. Lempi ja lapset olivat suurimman osan ajasta Liedossa. Albert jäi välillä kokonaan maanviljelijäksi, mutta muutti v. 1921 Loimalle Osuuskauppaa hoitamaan. Paluu Liedon Haaparantaan tapahtui kahta vuotta myöhemmin.

Albertilla ja Lempillä oli kuusi lasta, joista neljä eli aikuisikään. Kolme lapsista siirtyi aikanaan Turkuun oppikouluun. Kouluasutnona oli Piispankadulla sijainnut suuri huone. Koulunkäynti oli kallista, joten raha oli tiukalla. Albertin oli pakko tehdä sellaista työtä, josta sai rahaa eikä olla vain pienviljelijänä. Kaikki kolme lasta kirjoittivat ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta. Esikoispojasta tuli ekonomi, tyttäristä voimistelunopettaja ja hammaslääkäri.

Koko perhe muutti Turkuun 1931. Ensimmäinen koti oli Vähä-Hämeenkatu 6:ssa, jossa oli keittiö ja kamari. Kaupan osoite oli Kaskenkatu 11. Sitten asunto siirtyi osoitteeseen Vuorikatu 8. Myöhemmin he pääsivät siirtämään kaupan Vuorikadulle asuintaloonsa. Kauppa oli kaksiosainen: Lempi piti maitokauppaa ja Albert sekatavarakauppaa.

Lietoon perhe palasi 1939. Jo pois muuttaneelle vanhimmalle pojalle tila siirtyi 1950-luvun lopulla. Vanhukset muuttivat tilanhoitajan asumukseen, ja poika vaimoineen päärakennukseen. Muutaman vuoden kuluttua poika kuitenkin myi Haaparannan maanviljelijä Uusitalolle. Vanhukset saivat elämänsä loppuun asti asua kotonaan, ja tilan ostanut maanviljelijäperhe oli heille tuki ja turva.

Albert Kehinoja oli vuonna 1941 annetun henkilöllisyystodistuksen mukaan 165 cm pitkä ja silmät olivat siniharmaat. Hän oli harvasanainen ja ”jämptin tuntuinen mies”. Hän olisi aikoinaan halunnut käydä enemmän kouluja, ja varmaan siksi koulutti niukoissa oloissa kolme lastaan ylioppilaiksi ja nuorinkin kävi keskikoulun.

Lempi kuoli 82-vuotiaana, ja Albert jäi leskeksi yli 60 avioliittovuoden jälkeen. Hän muutti Liedon vanhainkotiin, jossa kuoli lähes 94-vuotiaana, vajaat neljä kuukautta Lempin jälkeen.

Viimeinen Kehinojan nimeä kantanut henkilö, Albertin ja Lempin nuorin poika, kuoli kesällä 2010.

Mainokset